Mä tiedän, että mun on tehtävä tää... Mun on kerrottava kaikille, koko maailmalle. Mä haluan tehdä sen, vaikka mua pelottaa. Mua pelottaa kertoa mun elämäntarinastani, sillä se ei ole ollut siitä helpoimmasta päästä... Mä tiedän, että mun kuuluu tehdä tää. Mun kuuluu kirjoittaa ja kertoa. Mun täytyy uskaltaa, mun täytyy tehdä tää. Vaikka en tiedä hyväksytäänkö mua enää tämän kirjan julkaisun jälkeen... Voi olla, että mulla menee välit vanhempiin lopullisesti, voi olla, että sukukin hylkää minut. Ehkä menetän ystäviä, ehkä poikaystävänkin... Mutta mä tiedän tämän olevan oikein. Mä tiedän miksi oon täällä. Mä oon täällä kertoakseni muille, ollakseni tyttö joka selvisi voittajana.
Vaikka mun paha olo ja masennus yrittää ajaa mua kuoppaan kokoajan niin mun on silti pakko taistella. Mä taistelen niin kauan kuin mä voin. Niin kauan ettei mun tarvi enää taistella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun välität, se antaa voimia. ❤