"Elämä anna mun kuolla..."
Tuuli tarttuu mun siipiin
Se nostaa minut korkealle pilviin
Kipu katsoo mua viimeistä kertaa silmiin
Ja kuolema ottaa minut lopulta syliin
Padottuja kyyneleitä ei kukaan nää
Ei kukaan sano sulle: "vielä hetkeksi jää"
Ei ne voi käsittää
Että mä en jaksa enempää
Tuuli ulvoo surullista lauluaan
Se kutsuu mua kehtolauluun mukaan
Se tietää ettei mua estäisi kukaan
Jos mä katoan enkä palaa koskaan
Kyyneleet kuivuvat poskille
Mun on aika unohtaa ne
Mun on kiivettävä kalliolle
Ja päätettävä mikä on mun suunta elämälle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun välität, se antaa voimia. ❤