"Antakaa mun oikeesti kuolla..."

...Kirjoitin äidille niin yöllä. Olo ei helpota. Itsemurha-ajatukset ei hellitä. Kuolema on ainut asia mitä enää haluan. Itkien pyysin eilen anteeksi vanhemmilta maatessa sairaalasängyllä. Äiti silittää mun olkapäätä ja mä itken enemmän. Samat kysymykset jokaiselta montako tablettia otin. Sanoin etten laskenut ja se oli totuus. Sitten kysyttiin milligramma määrä... Mä vastasin hiljaa 4 grammaa, ehkä vähän päälle. Jalat ei kantanut. Minut kannettiin sylissä kotoa autoon ja perillä päivystykseen. Pää ei pysynyt edes suorassa, vaan se oli kallellaan. Piti maata kyljellään, kun jalat ei pysyneet selällä maatessa oikeassa asennossa. En pystynyt kirjoittaa oikein, virheitä tuli lähes joka sanaan. Puhelin tippui kokoajan kädestä. En päässyt itse ominavuin istumaankaan. Huimasi, olo oli sumuinen. Henki kulki huonosti, jouduin vetää syvään henkeä aina välillä. Oksensin ja sitten joku haki minut sairaalasängyllä ja kiidätti jonnekkin, jossa otettiin verikokeita, ekg, laitettiin tippa ja seurantalaitteet. Mä olin taas laitteissa... Mun pitää juoda 6-7 tunnin välein pullo lääkehiiltä, 4 pullollista yhteensä. Monet kysyivät monesko kerta tää oli. Kuudes... Itkin yöllä, kutsun hoitajan ja kerron, että haluan kuolla etten jaksa. Nukun tunnin ja itken lisää. Hoitaja soittaa päivystävällesairaanhoitajalle. Hoitaja sanoo: "Se itkee täällä, sillä on niin paha olo." Päivystävä tulee puolentunnin päästä. Miksi se on vihainen mulle ja huutaa taas? Muhun vaan sattuu. Mun käsketään nukkua ja mä yritän. Viisi tuntia...

Aamulla herään samoihin pahoihin ajatuksiin. Kuolema... "Antakaa mun kuolla." olin hokenut hoitajalle yöllä. Hakkaan itseäni, puristan käden nyrkkiin, puristan mahaa, kylkiä. Mä en jaksa. Itken aamullakin, pyydän hoitajan käymään. Hän kuuntelee mua. Hän on mua vaan vuoden vanhempi ja se tuntuu turvalliselta. Mä olen vaan niin lopussa. Haluan vaan kuolla. Minussa on vaan vikaa... Haluaisin haukkua itseni läskiksi, haluaisin haukkua turhaksi, surkeaksi, paskaksi tytöksi. Sanoin sille nuorelle naishoitajalle "Toivon, että joku tappaisi mut, kun mä en itse osaa." Kun mä en itse osaa...

Mitä tänään tapahtuu, sitä en vielä tiedä...